Rikoslaki — Suomen rikoslaki selitettynä
Rikoslaki (39/1889) on Suomen keskeisin rikosoikeudellinen säädös. Se määrittelee, mikä on rikos, miten rikoksista rangaistaan ja mitä yleisiä periaatteita rikosvastuuseen sovelletaan. Tämä sivu tiivistää rikoslain rakenteen ja antaa nopean lähtökohdan, mutta sitova teksti on aina Finlexissä julkaistu ajantasainen rikoslaki.
Rikoslain rakenne
Rikoslaki jakautuu yleiseen osaan (luvut 1–10) ja erityiseen osaan (luvut 11–51). Yleinen osa koskee mm. rikosoikeudellisen vastuun edellytyksiä, yritystä, osallisuutta, vanhentumista ja seuraamuksia. Erityinen osa määrittelee yksittäiset rikokset, kuten henkeen ja terveyteen kohdistuvat rikokset, omaisuusrikokset, talousrikokset ja liikennerikokset.
Yleisimmät rangaistuslajit
Suomen rikoslain mukaan päärangaistuslajeja ovat sakko, ehdollinen vankeus, ehdoton vankeus, yhdyskuntapalvelu ja valvontarangaistus. Rangaistuksen mittaamisessa otetaan huomioon teon vahingollisuus, vaarallisuus, tekijän syyllisyys ja muut RL 6 luvussa mainitut seikat.
Vanhentumisajat lyhyesti
Syyteoikeuden vanhentumisaika riippuu rikoksen ankarimmasta säädetystä rangaistuksesta: 2 vuotta sakkorikoksista, 5 vuotta enintään yhden vuoden vankeusrikoksista, 10 vuotta enintään 8 vuoden rikoksista ja 20 vuotta törkeimmistä. Esimerkiksi murha ei vanhennu lainkaan.
FAQ
Mistä löydän voimassa olevan rikoslain?
Ajantasainen rikoslaki (39/1889) on luettavissa Finlex-palvelussa osoitteessa finlex.fi. Tämä sivu on tiivistelmä — sitova teksti on aina Finlexissä.
Mikä on rikoksen ja rikkomuksen ero?
Rikkomus on lievempi teko, josta yleensä seuraa vain sakko. Rikoksesta voi seurata vankeutta. Raja määräytyy kunkin rikoksen tunnusmerkistön mukaan.
Vanhentuvatko kaikki rikokset?
Eivät. Murha, joukkotuhonta, rikos ihmisyyttä vastaan ja sotarikos eivät vanhene.
Kysy mitä tahansa Suomen laista
Mitä rikoslain 21 luku sanoo pahoinpitelystä?